Vastuullisuusraportti 2017

Ympäristövaikutusten hallinta

Fennovoima valvoo koko työmaan ympäristövaikutusten hallintaa.

Toimintatapamme

Fennovoiman tavoitteena on varmistaa, että kaikissa rakentamisen vaiheissa vaikutukset ympäröivään luontoon ovat mahdollisimman vähäiset. Kartoitamme ympäristöriskejä ja valvomme ympäristön tilaa.

Fennovoiman ympäristöasioiden jatkuva parantaminen perustuu koulutukseen, kannustamiseen ja johtamiseen, yhteistyöhön laitostoimittajan kanssa sekä tehokkaaseen viestintään viranomaisten ja sidosryhmien kanssa.

Fennovoiman viisi ympäristötavoitetta ovat hankkeen ympäristövaikutusten ennakoiva estäminen ja vähentäminen, suojeltujen lajien ja suojelualueiden säilyttäminen, ympäristö- ja vesilupien noudattaminen kaikessa toiminnassa, rakennustyömaan tehokkaan jätehuollon varmistaminen sekä sujuva ja ajantasainen tiedonkulku ympäristöviranomaisille ja muille ulkoisille sidosryhmille.

Ympäristöjärjestelmä

Fennovoima varmistaa ympäristöjärjestelmän avulla, että ympäristölainsäädäntöä ja lupaehtoja noudatetaan ja rakennustyöt suoritetaan siten, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa ympäristölle. Periaatteidemme mukaisesti rakennustyöt tulee toteuttaa turvallisesti ja kaikkia asiaankuuluvia ympäristöjärjestelmän käytäntöjä ja ohjeita noudattaen.

Ympäristöjärjestelmä on osa Fennovoiman integroitua johtamisjärjestelmää, ja sille myönnettiin vuoden 2018 alussa ISO 14001:2015 -ympäristösertifikaatti. Se kattaa Fennovoimalle kuuluvat työkokonaisuudet ja myöhemmässä vaiheessa se tulee kattamaan myös Fennovoiman Salmisaaren toiminnot.

Ympäristöseuranta

Laitostoimittaja RAOS Project ja kaikki laitosalueella toimivat aliurakoitsijat ovat vastuussa jatkuvasta ympäristöseurannasta ja -vaatimuksien täyttymisestä oman työkokonaisuutensa osalta. Laitostoimittajan velvollisuuksiin kuuluu valvoa oman alihankintaketjunsa ympäristövaikutusten hallintaa työmaalla. RAOS Projectilla on käytössä oma ympäristöjärjestelmä, jolle myönnettiin ISO 14001:2015 -sertifikaatti vuonna 2017.


Hankkeen ympäristövaikutusten ennakoiva estäminen ja vähentäminen

Tavoitteenamme on varmistaa, että rakentamistyöt aiheuttavat mahdollisimman vähän haittaa rakennustyömaan ympäristössä. Ennen uusien töiden tai työvaiheiden alkua suoritetaan aina ympäristöriskien arviointi.

Ympäristötarkkailu

Fennovoima ja RAOS Project tekevät ympäristötarkkailua yhteisen ympäristötarkkailuohjelman mukaisesti. Ohjelma koostuu lupehdoissa edellytetyistä ympäristötarkkailusta sekä omaehtoisesta rakennustyömaan ympäristövaikutusten seurannasta. Ympäristötarkkailun ja -tutkimusten avulla varmistamme, että meillä on kattava tietämys Hanhikiven niemen tilasta, ja keräämme lupahakemuksiin sekä rakennusten ja rakenteiden suunnitteluun tarvittavaa tietoa.

Ympäristötarkastukset

Ympäristötarkkailun lisäksi Fennovoima ja RAOS Project tekevät työmaa-alueella säännöllisiä ympäristötarkastuksia, joiden avulla edistetään ympäristöasioiden hallinnan jatkuvaa parantamista ja varmistetaan, että kaikki urakoitsijat noudattavat ympäristölainsäädäntöä ja lupaehtoja sekä noudattavat työmaan ohjeita.

Ympäristövaikutusten hallinta 2017 2016
Ympäristölainsäädännön ja -asetusten rikkomukset  Ei rikkomuksia Ei rikkomuksia
Lupaehtojen ylitykset (tavoite: ei ylityksiä) Ei ylityksiä Ei ylityksiä
Ympäristöhavainnot (tavoite <50 havaintoa vuodessa) 159 (20 koskien Fennovoiman toimituslaajuutta ja 139 laitostoimittajan toimituslaajuutta) 127

Ympäristöhavainnot käsittelivät pääasiassa pieniä öljyvuotoja, jätehuoltoa ja kemikaalien käsittelyyn liittyviä asioita. Kaikki havainnot käsiteltiin ja tarvittavat korjaavat toimenpiteet toteutettiin.


Meriveden laatu

Vesirakennustyöt käynnistyivät marraskuussa 2015 ja jatkuivat syyskuussa 2016 ja kesäkuussa 2017. Työt keskeytettiin talvikuukausien ajaksi. Seuraava ruoppauskausi alkaa keväällä 2018 pehmeän maa-aineksen poistamisella. Räjäytystyöt merialueella alkavat toukokuun lopussa vesiluvan mukaisesti. Ruoppaustyöt saataneen päätökseen vuoden 2018 aikana. 

Fennovoima jatkoi meriveden laadun seurantaa. Vesinäytteitä otetaan viisi kertaa vuodessa kymmenestä eri seurantapisteestä. Kaksi seurantapisteistä on sijoitettu meriläjitysalueelle noin 10 km etäisyydelle Hanhikiven niemestä ja neljä Hanhikiven niemen välittömään läheisyyteen.

Sameus

Rakentamistyöt matalalla rannikkoalueella aiheuttavat väliaikaista veden samentumista. Alueella vesi sekoittuu luonnollisista syistä voimakkaasti, mikä näkyy hiekan ja orgaanisen materiaalin kertymisenä alueelle. Tästä syystä kova tuuli on kohottanut ajoittain ruoppausalueella havaittuja sameustasoja ja sameus on levinnyt osittain koillisen suuntaan kohti Raahea. Sameustasot palasivat normaaleiksi tuulen tyynnyttyä. Sameutta seurataan jatkuvatoimisilla mittauksilla.

Rannikkoalueen meriveden sameus vaihtelee luonnostaan myrskyjen ja kovien sateiden aikana.

Öljyntorjuntaharjoitus

Vuonna 2016 ruoppaustöiden yhteydessä tapahtui öljyvahinkoja. Vastaavien onnettomuuksien ennaltaehkäisemiseksi ja toimintavalmiuden parantamiseksi Fennovoima on perustanut ruoppaustöiden ohjausryhmän yhdessä laitostoimittaja RAOS Projectin, pääurakoitsija Titan-2:n ja ruoppaustöitä toteuttavan aliurakoitsijan kanssa.

Keväällä 2017 ennen ruoppaustöiden jatkamista Hanhikiven niemellä toimintatapoja ja ohjeistuksia kehitettiin merkittävästi. Valmistelimme mm. uuden työmaata koskevan öljyntorjuntasuunnitelman yhdessä laitostoimittajan kanssa. Suunnitelma on toimitettu myös viranomaisille. Kaikki työmaan urakoitsijat ovat velvollisia noudattamaan öljyntorjuntasuunnitelmaa. Lisäksi toukokuussa 2017 Hanhikiven niemellä järjestettiin öljyntorjuntaharjoitus, jonka tarkoituksena oli kehittää rakentamiseen osallistuvien yritysten ja viranomaisten yhteistyötä sekä kehittää eri osapuolten öljyntorjuntataitoja maalla ja merellä.

Parantuneiden toimintatapojen myötä työmaalla ei tapahtunut merkittäviä öljyvuotoja vuoden 2017 aikana.

Kalastus

Kalasto- ja kalatalousseurantaa ja -tutkimuksia jatkettiin vesiluvan mukaisesti. Seurannan tarkoituksena on arvioida vesirakentamistöiden aiheuttamia vaikutuksia kalastolle. Tutkimukseen sisältyi muun muassa ammattikalastajille ja virkistyskalastajille tehty kysely, siian, muikun ja silakan poikastuotantotutkimus, sekä koeverkkokalastusta.

Vuonna 2016 suoritetun kalastotutkimuksen seurantaraportti valmistui toukokuussa 2017. Raportin mukaan rakennustöistä ei ole aiheutunut merkittäviä vaikutuksia siian, muikun tai silakan poikastuotannolle. Ammattikalastajat raportoivat veden sameutumisen ja siitä aiheutuneen verkkojen likaantumisen vaikuttaneen kalastukseen. Osa kalastajista oli joutunut vaihtamaan kalastuspaikkaansa.

Fennovoiman maksamat kalatalousmaksut ja korvaukset ammattikalastajille olivat yhteensä 70 000 euroa vuonna 2017.

Öljyntorjuntaharjoitus toukokuussa 2017.

Lue lisää öljyntorjuntaharjoituksesta ja katso video täältä: Fennonen.

Melu

Melun voimakkuus vaihtelee merkittävästi eri rakennusvaiheissa. Ydinvoimalaitoksen rakentamisen ja käytön aikainen melualue ulottuu alle kilometrin etäisyydelle. Melun vaikutus lintujen pesintöihin ja lintukantoihin ei todennäköisesti ole merkittävä.

Melua seurataan jatkuvatoimisesti seitsemässä eri mittauspisteessä, jotka sijaitsevat eri puolilla Hanhikiven niemeä. Asutusta lähinnä oleva mittauspiste sijaitsee noin kilometrin päässä asutuksesta. Mitatut melutasot vaihtelevat vuorokauden ajan ja sen mukaan, miten kaukana mittauspiste on tehtävästä rakennustyöstä.

Keskimääräinen melutaso eri mittauspisteillä on ollut vuonna 2017 välillä 30-60 dB (sama kuin vuonna 2016). 30 dB vastaa voimakkuudeltaan kuiskausta ja 65 dB normaalia keskustelua tai naurua.

Merialueen viereisissä mittauspisteissä havaittiin joitakin ohjearvot ylittäviä melupiikkejä, jotka aiheutuivat vesirakennustöistä. Merkittävimmät melun lähteet olivat räjäytysten varoitussignaalit, räjäytykset, kivimateriaalin lastaus ja ruoppausaluksista aiheutunut melu. Myös sääolosuhteet, kuten voimakas tuuli ja rankkasateet, vaikuttivat yksittäisiin piikkeihin melutasoissa.

Fennovoima vastaanotti yöaikaan suoritettuja räjäytyksiä koskevia valituksia. Kaikki valitukset käsiteltiin huolellisesti. Aiheeseen liittyvä selvitys toimitettiin syyskuussa myös Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle syyskuussa.

Ruoppaustöistä vastaava yritys pyrkii suorittamaan kaikki räjäytystoimenpiteet ennen iltakymmentä. Yksi suurempi räjäytys jouduttiin teknisistä ongelmista johtuneen viivästyksen takia tekemään vasta kello 22 jälkeen. Lisäksi joitakin pienempiä räjäytyksiä oli tarpeen tehdä tavoiteaikarajan jälkeen. Melumittauksissa ei havaittu pienten räjäytysten aiheuttaneen piikkejä melutasoissa.

Ruoppaustöistä vastaava yritys pyrkii parhaansa mukaan välttämään yöaikaisia räjäytyksiä seuraavana ruoppauskautena töiden huolellisella suunnittelulla. Seuraava ruoppauskausi ajoittuu välille 20.5.–10.10.2018.

Ilmanlaatu

Pölyämistä aiheuttavat maanrakennustyöt, liikenne työmaalla ja esimerkiksi kivenmurskaus. Pölyn lähteet ovat yleensä matalalla, jolloin pöly ei pääse leviämään kauas, ja sen vaikutus ilmanlaatuun rajoittuu lähinnä työmaa-alueelle.

Pölyseurantaa on suoritettu työmaalla vuodesta 2015 lähtien. Seurannassa ei ole koko rakentamisen aikana Seurannan aikana ei ole havaittu lisääntyneitä pölymääriä. Fennovoima on tehnyt pölyseurantaa erityisesti luonnonsuojelualueiden läheisyydessä.


Suojeltujen lajien ja suojelualueiden säilyttäminen

Luonnonsuojelualueet ja muut arvokkaat luontokohteet Hanhikiven niemellä sijaitsevat aidatun laitosalueen ulkopuolella. Fennovoima varmistaa kohteiden seurannalla, että rakennustöillä ei ole haitallisia vaikutuksia luonnonsuojelualueiden ja arvokkaiden luontokohteiden luontoarvoihin.

Ei kielteisiä muutoksia

Osa arvokkaista alueista on eristetty aitaamalla. Lisäksi rakennustyöntekijät ohjeistetaan ja koulutetaan välttämään liikkumista luonnossa laitosalueen aidan ulkopuolella, jotta voimme varmistaa luontoarvojen säilymisen. Vuoden 2017 aikana suojelualueilla ja arvokkaissa luontokohteissa ei havaittu kielteisiä muutoksia.

Keltakurjenmiekat

Rakennustyömaa-alueella kasvaneet suojellut keltakurjenmiekat (Iris pseudacorus, uhanalaisuusluokka: elinvoimainen) siirrettiin uuteen sopivaan elinympäristöön luonnonsuojelualueen läheisyyteen vuosina 2015 ja 2016 Fennovoimalle myönnetyn poikkeusluvan mukaisesti. Viimeinen siirrettyjen keltakurjenmiekkojen elinvoimaisuutta tarkasteleva seuranta tehtiin kesäkuussa 2017. Kasvit olivat juurtuneet uuteen kasvuympäristöön ja kasvoivat hyvin.


Ympäristö- ja vesilupien noudattaminen kaikessa toiminnassa

Hanhikivi 1 -hanke edellyttää lukuisia lupia. Lupien hakemiseen liittyvistä vastuista on sovittu Fennovoiman ja RAOS Projectin välillä. Lupiin haettiin vuonna 2017 joitakin muutoksia lupien ajantasaisuuden varmistamiseksi.

Vesirakentamiseen ja meriläjitysalueeseen liittyvä lupamuutoshakemus

Fennovoima toimitti vesirakentamiseen ja meriläjitysalueeseen liittyvän lupamuutoshakemuksen Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle, joka myönsi luvan elokuussa. Luvan mukaisesti ruopattua maa-ainesta voidaan sijoittaa meriläjitysalueelle aina 20 metrin syvyyteen merenpinnasta asti. Aiempi lupa mahdollisti sijoittamisen 23 metriin merenpinnasta asti. Lupamuutoksen seurauksena alueelle aiheutuvat ympäristövaikutukset eivät muutu tai lisäänny.

Lupamuutos kivenlouhintaa ja -murskausta koskevaan ympäristölupaan 

RAOS Project haki muutosta kivenlouhintaa ja -murskausta koskevan ympäristöluvan sisältämiin toiminnalle asetettuhin aikarajoihin. Myönnetty lupa mahdollistaa kivenmurskauksen vuorokauden ympäri.

Myönnetty lupamuutos mahdollistaa RAOS Projectille kivenlouhinnan ja -murskauksen 24/7.

Ydinvoimalaitoksen ympäristölupa

Fennovoimalle myönnettiin ydinvoimalaitoksen ja sen varavoimatuotannon ympäristölupa kesäkuussa 2016. Lupaan sisältyy myös jäähdytysveden purkurakenteiden edellyttämä vesilain mukainen lupa sekä vesilupa meriveden käytölle voimalaitoksen jäähdytysvetenä. Luvasta valitettiin, ja Vaasan hallinto-oikeus antoi päätöksen valituksiin liittyen joulukuussa 2017. Vaasan hallinto-oikeus muutti lupaehtoja joiltakin osin, eikä lupa ole tällä hetkellä lainvoimainen. Fennovoima valitti päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen tammikuussa 2018.

Kemikaalilupahakemus

Tällä hetkellä Fennovoima valmistelee kemikaalilupahakemusta. Lupa koskee voimalaitoksen käytönaikaista vaarallisten kemikaalien laajamittaista käsittelyä ja varastointia. Lupahakemus toimitetaan Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesille vuoden 2018 aikana.


Rakennustyömaan tehokkaan jätehuollon varmistaminen

Rakentamisen aikainen jätehuolto perustuu jätteen tehokkaaseen lajitteluun syntypaikoilla sekä työmaalla toimivien urakoitsijoiden yhdenmukaiseen ohjeistukseen jätehuoltoa koskevista menettelytavoista.

Rakentamisen aikana syntynyt jäte lajitellaan ja kierrätetään asianmukaisesti. Mahdollisimman suuri osa jätteestä hyödynnetään materiaalina tai energiantuotannossa.

Rakennusaikana syntyvät kaivuu-, louhinta- ja ruoppausmassat hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan rakennuspaikalla maan täytöissä ja tasauksissa. Vaarallisten jätteiden käsittelystä, varastoinnista ja kuljetuksesta huolehditaan säännösten mukaisesti.

Ylitimme tavoitteemme hyödyntää vähintään 85 prosenttia koko työmaan rakennusjätteestä joko materiaalina tai energiana. Jätteen hyödyntämistavoite on asetettu tuleville vuosille 90 prosenttiin.

Rakennusjätteen hyödyntäminen materiaalina tai energiana vuonna 2017.

Jätelajit

Vuonna 2017 Hanhikivi 1 -työmaalla syntyi yhteensä noin 883 tonnia jätettä. Purkujätteestä 88,5 prosenttia oli puuta, betonia ja energiajätettä, joka hyödynnettiin materiaalina tai energiana. Ongelmajätteiden asianmukaisesta käsittelystä vastasi jätehuolintakumppani.

Suurin osa työmaalla kertyvästä jätteestä on tavanomaista rakennusjätettä eli metallia, puuta, betonia, kiviä, biojätettä, paperia, pahvia, lasia tai sähkö- ja elektroniikkajätettä. Infrastruktuurin ja tukirakennusten rakentamisesta syntyneet jätelajit on esitetty alla olevassa taulukossa.

 

Jätteet 2017   2016  
  Tuhatta kiloa (t) % jätteestä Tuhatta kiloa (t) % jätteestä
Rakennusjäte 796 90 % 208 42 %
Purkujäte 29 3 % 259 53 %
Vaarallinen jäte 58 7 % 24 5 %
Yhteensä 883 100 % 491 100 %

Hanhikivi 1 -työmaalla syntynyt jäte. 

 

 

Rakennusjäte 2017   216  
  Tuhatta kiloa (t) % jätteestä Tuhatta kiloa (t) % jätteestä
Puujäte 82 10 % 132 64 %
Energiajäte 72 9 % 50 24 %
Betoni- ja tiilijäte 212 27 % 14 6 %
Asfaltti 369 46 % 0 0 %
Sekalainen rakennusjäte 42 5 % 2 1 %
Muu jäte 19 3 % 10 5 %
Yhteensä 796 100 % 208 100 %

Hanhikivi 1 -työmaalla vuosina 2016 ja 2017 syntynyt rakennusjäte jätelajin ja -osuuden mukaan. Muu jäte -kategoria sisältää metalli- paperi-, pahvi- ja biojätteet sekä sähkö- ja elektroniikkajätteet.

Kuivatusvesien käsittely

Laitostoimittaja RAOS Project aloitti laitosalueen louhinta- ja kaivuutyöt keväällä 2016. Vuonna 2017 reaktorin kaivantoa louhittiin tasoon -2 m asti. Kaivantoon kertyi vettä noin 172 300 kuutiometriä. Vesi pumpattiin väliaikaisen vedenpuhdistusjärjestelmän kautta mereen. Mereen ohjattu vesi aiheutti tilapäistä meriveden samentumista purkupaikan läheisyydessä. Veden laatua tarkkailtiin kuukausittaisella näytteenotolla ja samentumishaittoja seurattiin silmämääräisesti.

Läjitysalueen valuma- ja suotovesiä (pintavedet) tarkkaillaan myös Fennovoiman maaläjitysalueella. Vettä tarkkaillaan silmämääräisesti ja siitä otetaan näytteitä kolmen vuoden välein. Ensimmäisen kerran vesinäytteet otettiin, kun maaläjitysalue otettiin käyttöön vuonna 2015 ja seuraavan kerran näytteet otetaan vuonna 2018. Maanläjitysalueen pintavedet johdetaan ympärysojiin, joista vesi johdetaan viivytysaltaina toimiviin ojien levennyskohtiin alueen molemmin puolin. Levennyskohdat mahdollistavat veden mahdollisen ylimääräisen kiintoaineksen laskeutumisen, jotta karkeasta murskeesta rakennettujen suodatinpatojen kautta alueen ulkopuolelle johdetut pintavedet eivät aiheuta ympäristöön kohdistuvaa kuormitusta.


Sujuva ja ajantasainen tiedonkulku viranomaisille ja muille ulkoisille sidosryhmille

Säännölliset ympäristökokoukset

Sujuva tiedonkulku hankkeen eri osallistujien kesken varmistetaan valvovan viranomaisen ja hankkeen pääyhteistyökumppaneiden kanssa pidettävien säännöllisten ympäristökokousten avulla.

Alihankkkijoiden ympäristökoulutus

Työmaan päätoteuttajien ympäristö- ja työturvallisuuskoulutuksen aloitettiin yhteistyössä RAOS Projectin ja Titan-2:n kanssa vuonna 2017. Koulutuksella haluamme varmistaa ympäristövaatimusten mukaisen toiminnan työmaalla.

Lisäksi jaamme tietoa ajankohtaisista ympäristöasioista kaikille työmaan urakoitsijoille mm. Toolbox-koulutuksilla. Vuonna 2017 Toolbox-koulutuksissa käsiteltyjä ympäristöaiheita olivat kemikaalien käsittely, öljyntorjuntamateriaalit ja ympäristöhavaintojen tekeminen.

Tiedottaminen paikallisille asukkaille

Fennovoima tiedottaa paikallisille asukkaille rakennustöiden, kuten kivenmurskauksen alkamisesta yhtiön nettisivuilla. Ruoppaustöiden alkamisesta kerrottiin myös paikallislehdissä julkaistuilla ilmoituksilla. Haluamme varmistaa sujuvan tiedonkulun paikallisten asukkaiden ja Fennovoiman välillä ja kehitämme viestintätapojamme edelleen vuoden 2018 aikana. Tavoitteenamme on järjestää esimerkiksi kaksi ympäristöaiheista tilaisuutta paikallisille sidosryhmille.

Ympäristöaiheiset valitukset ja huolet

Fennovoima on ottanut käyttöön ohjeen, jolla varmistetaan ympäristöaiheisten valitusten ja huolien yhdenmukainen käsittely. Vuonna 2017 vastaanotimme valituksia, jotka kohdistuivat meluhaittoihin, yöaikaisiin räjäytyksiin ja meriveden samentumiseen.


Vähäpäästöiset energiantuotantomuodot on asetettava etusijalle vakavien ilmaston lämpenemisestä aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi

Ihmisen toiminnasta peräisin olevat kasvihuonekaasupäästöt ovat merkittävin ilmastonmuutoksen aiheuttaja. Energian tuotantoon ja käyttöön liittyvät päästöt aiheuttavat kaksi kolmasosaa kaikista kasvihuonekaasupäästöistä ja 80 prosenttia hiilidioksidipäästöistä. Jotta ilmaston lämpenemisestä ei aiheudu vakavia haittoja, näitä päästöjä on leikattava voimakkaasti. Samalla pyrkimyksenä tulee kuitenkin olla enrgiaturvallisuuden parantaminen, maailman talouskasvun ylläpitäminen ja energiansaannin turvaaminen niille yli miljardille ihmiselle ympäri maailman, joilta se vielä puuttuu.

Ydinvoiman tuotannosta ei aiheudu kasvihuonepäästöjä. Koko tuotannon elinkaarta tarkasteltaessa päästöjä aiheutuu voimalaitoksen rakentamisesta ja käytöstäpoistosta sekä polttoaineen tuotannosta.

Ydinvoiman koko elinkaaren ajan päästöt vastaavat tuuli- ja vesivoimalla tuotetusta energiasta aiheutuneita päästöjä.

Sähköntuotantomuotojen elinkaaren ajan kasvuhuonepäästöintensiteetti (World Nuclear Association, 2011).

Vastuullisuusraportti pdf-muodossa