Vastuullisuusraportti 2017

Ydinturvallisuus

Ydinturvallisuus on toimintamme keskiössä.

LAES II

Toimintatapamme

Organisaation turvallisuustietoisuus on avainasemassa ydinvoimalaitoksen turvallisuuden hallinnassa koko sen elinkaaren ajan. Fennovoiman  toimintatavoissa on keskeistä, että turvallisuus asetetaan aina etusijalle, ymmärretään oman toiminnan merkitys turvallisuudelle ja kannetaan turvallisuudesta vastuuta. Yhtä tärkeää on, että opitaan omista ja muiden kokemuksista ja kannustetaan myös yhteistyökumppaneita turvalliseen toimintaan.

On tärkeää, että Hanhikivi 1 -hankkeessa vallitsee yhteisymmärrys siitä, mitä turvallisuudella tarkoitetaan, ja että jokainen hankkeessa työskentelevä kantaa vastuuta turvallisuudesta. Yhtenäisen turvallisuusajattelun varmistamiseksi olemme sopineet turvallisuuskulttuuriperiaatteista, joita edellytämme kaikkien hankkeessa mukana olevien tahojen noudattavan.

Hankkeen turvallisuusperiaatteet ovat:

  • Sitoutuminen: Aseta ydinturvallisuus ensisijalle, kanna vastuuta ja ole esimerkkinä muille.
  • Tiedostaminen: Tiedä mitä teet ja miksi.
  • Läpinäkyvyys: Kommunikoi ja tee yhteistyötä.
  • Jatkuva parantaminen: Ole aloitteellinen ja pyri oppimaan lisää.

Näiden turvallisuusperiaatteiden jatkuva huomioiminen kaikessa toiminnassa on keskeinen edellytys Fennovoiman ydinvoimalaitoksen turvallisuudelle sen rakentamisen aikana sekä käyttö- ja käytöstäpoistovaiheissa.

Vastuullisuusohjelmassa Fennovoima on asettanut kolme ydinturvallisuuteen liittyvää tavoitetta, jotka ovat:

  • Vahva turvallisuuskulttuuri: Fennovoima kehittää jatkuvasti turvallisuuskulttuuriaan ja pitää turvallisuuden niin korkealla tasolla kuin mahdollista.
  • Korkein mahdollinen ydinturvallisuuden taso: Fennovoima on sitoutunut korkeimpaan ydinturvallisuustasoon, minkä takia ympäristöön ja ihmisiin kohdistuva onnettomuus- ja säteilyriski on alhainen.
  • Korkein mahdollinen säteilyturvallisuuden taso: Fennovoima on sitoutunut korkeimpaan säteilyturvallisuuden tasoon työympäristössä. Henkilöstön säteilyaltistukset tullaan pitämään niin pieninä kuin mahdollista (ALARA-periaate).

Fennovoiman turvallisuuskulttuuriohjelma tukee näiden periaatteiden toteutumista ja turvallisuuskulttuurin jatkuvaa kehittämistä Hanhikivi 1 -hankkeessa.


Vahva turvallisuuskulttuuri ja tinkimättömyys ydinturvallisuudessa

Vuonna 2017 Fennovoiman turvallisuuskulttuuriohjelma ja siihen liittyvät menettelyt tarkistettiin. Tavoitteena oli parantaa Fennovoiman johtamisjärjestelmää siten, että saavutamme ydinvoimalaitoksen rakentamiseen vaadittavan valmiuden. Tarkistus perustui kokemuksiin, joita on kerätty turvallisuuskulttuuriohjelman aiemman version toteutuksesta sekä kansainvälisesti kerätyistä turvallisuuskulttuurikokemuksista. Osana tarkistusta kirjoitettiin kaksi uutta menttelyohjetta, jotka käsittelevät Fennovoiman sisäisen turvallisuuskulttuurin kehitystä sekä turvallisuuskulttuurin varmistamista Hanhikivi 1 -ohjelman toimitusketjussa. Myös henkilöstöresursseja vahvistettiin ja osastolle palkattiin turvallisuuskulttuurispesialisti.

Turvallisuuskulttuurin tekninen tukimissio

Fennovoimassa järjestettiin WANOn (World Association of Nuclear Operators) turvallisuuskulttuurin tekninen tukimissio toukokuussa 2017. Missioon osallistui asiantuntijoita useista muista voimayhtiöistä. Mukana olleet asiantuntijat tarkastivat Fennovoiman turvallisuuskulttuuriohjelman ja antoivat neuvoja ohjelman kehittämiseksi. Osana tilaisuutta ylimmälle johdolle järjestettiin koulutustyöpaja.

Fennovoima toimitti STUKille tiedoksi selvityksen turvallisuusjohtamisesta ja turvallisuuskulttuurista. Selvityksessä täsmennetään kuinka Fennovoima varmistaa alihankkijoiden pätevyyden ja projektinhallintajärjestelmien sopivuuden rakennushankkeen toteuttamiseksi YVL-ohjeissa määriteltyjen turvallisuuskulttuurivaatimusten mukaisesti.

Selvityksessä esitetään myös, miten Fennovoima luvanhakijana arvioi turvallisuuskulttuurivaatimusten täyttymistä rakennusvaiheen aikana omassa organisaatiossaan, laitostoimittajan organisaatiossa ja muissa hankkeessa mukana olevissa organisaatioissa. Kuvauksen vaatimukset esitetään YVL-ohjeiden osassa A.1, liite A, luku A14.

Laitosalueella tehtyjen tutkimusten arviointi

Fennovoima käynnisti myös sisäisen tarkistuksen, joka koski laitostoimittajan projektialueella vuosina 2014–2016 suorittamia tutkimuksia. Tarkistuksella varmistetaan, että tutkimukset on suoritettu oikein, ja että niiden tuloksia on käytetty Hanhikivi 1:n perussuunnittelussa, erityisesti reaktorin tarkan sijainnin valinnassa.

Tarkistuksen ensimmäinen vaihe suoritettiin vuonna 2017, ja siinä keskityttiin tutkimustiedon oikeellisuuteen ja tiedon hyväksikäyttämiseen. Seuraavassa tutkimusvaiheessa käsitellään Fennovoiman sisäisiä käytäntöjä tutkimustiedon hyödyntämisessä. Toisen tutkimusvaiheen suorittaa riippumaton asiantuntijaryhmä vuoden 2018 aikana.

Molempien tutkimusvaiheiden tavoitteena on varmistaa Hanhikivi 1 -ydinvoimalaitoksen ydinturvallisuus ja oppia lisää Hanhikivi 1 -ohjelman työtapojen ja turvallisuuskulttuurin kehittämiseksi. Vuoden 2017 aikana aloitettiin useita korjaavia toimenpiteitä, joilla varmistetaan, että laitosalueen tutkimukset on suoritettu järjestelmällisesti ja tutkimustietoa käytetään voimalaitoksen perussuunnittelussa.

 


Turvallisuuskulttuuri toimitusketjussa

Fennovoima jatkoi toimitusketjun turvallisuuskulttuurin varmistusta.

Turvallisuuskulttuurityöryhmä kokoontui vuoden aikana viisi kertaa. Työryhmän tavoitteena on selkeyttää hankkeen yhteisiä turvallisuuskulttuuriodotuksia, lisätä kaikkien hankkeen osapuolten tietoisuutta turvallisuuskulttuurista sekä valvoa turvallisuuskulttuurin kehittymistä koko toimitusketjussa ja työmaalla.

Vuoden 2017 lopussa työryhmään kuului virallisia edustajia seuraavista organisaatioista: Fennovoima, RAOS Project, Gidropress, Atomproekt, Atomenergomash, Titan-2, RASU, TVEL ja Kurchatov Instituutti.

Kolme viimeksi mainittua liittyivät mukaan työryhmään vuoden 2017 alussa. Vuonna 2018 hankkeen edetessä työryhmään nimitetään uusia edustajia.

Työryhmä kokoontuu koko päivän kestäviiin kokouksiin, joissa käsitellään laajasti eri aiheita kuten turvallisuuskulttuurista opittuja asioita, johtamisjärjestelmiä, turvallisuuskulttuurin arviointia, turvallisuuskulttuuriin liittyvää dokumentaatiota ja suomalaisia turvallisuuskulttuurivaatimuksia. Työryhmän kokousten lisäksi järjestettiin useita työpajoja laitteiden valmistamisesta vastaaville organisaatioille (Atomenergomashin vetämänä) ja rakentamisesta vastaaville organisaatioille (RAOS Projectin vetämänä).

LAES II

Turvallisuuskulttuuriauditoinnit

Edellä mainittujen toimintojen lisäksi Fennovoima toteutti kuusi toimitusketjun turvallisuuskulttuuriin keskittynyttä auditointia seuraavissa organisaatioissa: Atomenergomash, Titan-2, Atomproekt, Gidropress, RAOS Project, ja AEM-Technology (johtamisjärjestelmän auditoinnin yhteydessä). Edelliseen vuoteen verrattuna jonkin verran edistystä oli havaittavissa.

Puolueeton arvio turvallisuuskulttuurista

STUK tilasi vuonna 2017 Teknologian tutkimuskeskus VTT:ltä puolueettoman arvion Hanhikivi 1 -hankkeen turvallisuuskulttuurista. Tutkimuksen tavoitteena oli saada selkeä kuva Fennovoiman, RAOS Pprojectin ja Titan-2:n turvallisuuskulttuurin sen hetkisestä tilasta Fennovoiman rakentamislupahakemuksen käsittelyn tueksi.

Tutkimuksen keskeinen loppupäätelmä oli, että Fennovoiman turvallisuuskulttuuri on hyväksyttävällä tasolla luvanhaltijalle, mutta vielä löytyy myös parannettavaa. RAOS Projectin ja Titan-2:n turvallisuuskulttuureissa parannettavaa oli enemmän. Arvion mukaan Fennovoiman vahvuuksia ovat organisaation työilmapiiri, turvallisuuden huomioiminen organisaation käytännöissä ja se, että henkilöstö on omaksunut turvallisuuden todellisena arvona varsin hyvin.

Lisäksi raportissa todettiin, että Hanhikivi 1 -projektin suurimman haasteen muodostaa toimitusketju ja Fennovoiman kyky seurata, valvoa ja tukea ketjua sekä Fennovoiman kyky saavuttaa kokonaisvaltainen käsitys projektista ja suunnittelun eheydestä. Fennovoima suorittaa itsearvioinnin turvallisuuskulttuuristaan syksyn 2018 aikana ja turvallisuuskulttuurin kehittäminen toimitusketjussa jatkuu.

Turvallisuushuomiot

Fennovoiman turvallisuushavaintojärjestelmän avulla edistämme organisaation oppimista ja työntekijöiden osallistumista turvallisuuden ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Jos työntekijästä tuntuu, että johonkin asiaan ei kiinnitetä riittävästi huomiota organisaatiossa, hän voi tehdä siitä turvallisuushuomion. Huomiot voivat liittyä esimerkiksi henkilöstöhallintoon, lakiasioihin, projektinhallintaan, suunnitteluun, ydinturvallisuuteen, fyysiseen turvallisuuteen, työterveyteen ja -turvallisuuteen tai yleisesti turvallisuuskulttuuriin. Raportointijärjestelmä on toimiva ja läpinäkyvyyttä lisäävä keino turvallisuuskulttuurin kehittämiseksi oragnisaatiossa. Oppivassa organisaatiossa kynnyksen arvion tekemiseen tulisi olla matala ja siksi kannustamme kaikkia tekemään turvallisuushavaintoja.

Vuonna 2017 Fennovoiman henkilöstö teki turvallisuushuomioita aktiivisesti. Lisäksi perustimme erityisen turvallisuushuomiotiimin, jonka tehtävänä on edistää huomioiden käsittelyä ja seurata korjaavien toimenpiteiden toteuttamista. Raportoidut kriittiset turvallisuushuomiot koskivat dokumenttien kommentointia ja Fennovoiman johtamiskäytäntöjä. Molempien huomioiden pohjalta tehtiin korjaava toimenpidesuunnitelma.

Turvallisuushuomiot 2017 2016
Raportoidut turvallisuushuolet 42 18
Kriittiset 2 0
Merkittävät 25 10
Vähäiset 15 8
Kehitysaloitteet 69 (otettu käyttöön 2017)

LAES II.

Laitoksen käyttöönottoon valmistautuminen

Käyttöönotto on keskeinen vaihe Hanhikivi 1 -hankkeessa. Varmistaaksemme onnistuneen ja turvallisen laitoksen käyttöönoton valmistaudumme siihen jo nyt. Kaksi keskeistä valmistautumisen osa-aluetta tällä hetkellä ovat muilta alan toimijoilta oppiminen sekä Fennovoiman henkilöstön osaamisen kehittäminen LAES II -ydinvoimalaitoksen käyttöönottoa seuraamalla. LAES II on Fennovoiman Hanhikivi 1-laitoksen referenssilaitos, jonka käyttöönotto on parhaillaan käynnissä. Laitos sijaitsee noin 70 km länteen Pietarista.

Hanhikivi 1 -laitoksella ja LAES II -laitoksen suunnittelussa on noudatettu samoja keskeisiä periaatteita, turvallisuusominaisuuksia sekä alihankkijoita. Seuraamalla laitoksen käyttöönottoa Fennovoima kerää tietoa käyttöönotton eroista Suomessa ja Venäjällä. Fennovoima pyrkii hyödyntämään LAES II:n käyttöönotossa kerättyjä tietoja (teknisiä, organisatorisia jne.) Hanhikivi 1:n käyttöönoton valmistelussa aina kun mahdollista.

Havainnoimalla LAES II:n käyttöönottoa fennovoimalaiset lisäävät omaa osaamistaan. Fennovoimalaisia organisaation eri yksiköistä on ollut seuraamassa paikan päällä lukuisia LAES II:n käyttöönottoon liittyviä toimenpiteitä, kuten esimerkiksi passiivisen lämmönpoistojärjestelmän (PHRS) testausta. Fennovoimalaisten on mahdollista täydentää osaamistaan työssäoppimalla LAES II -laitoksella.

Fennovoima kantaa vastuunsa lisenssinhakijana eikä käyttöönoton onnistuminen ole tästä poikkeus. Hanhikiven 1 -ydinvoimalaitoksen käyttöönotossa tullaan noudattamaan kurinalaista ja järjestelmällistä lähestymistapaa. Näin juuri valmistunut laitos otetaan käyttöön mahdollisimman turvallisesti, tehokkaasti ja ympäristöystävällisesti.

LAES II. Kuva: Aleksander Kashin, JSC Concern Titan-2.
LAES II. Kuva: Aleksander Kashin, JSC Concern Titan-2.

Käytetyn polttoaineen loppusijoitus

Fennovoima solmi kesäkuussa 2016 kymmenvuotisen palvelusopimuksen suomalaisen käytetyn polttoaineen asiantuntijan Posiva Solutions -yhtiön kanssa. Sopimuksen myötä Posivan osaaminen pystytään hyödyntämään Fennovoiman loppusijoitushankkeessa.

Loppusijoitushankkeen arvioitu kesto on yli sata vuotta. Loppusijoituspaikan valinta tulee ajankohtaiseksi 2040-luvulla ja Hanhikivi 1 -laitoksen käytetyn polttoaineen loppusijoitus alkaa aikaisintaan 2090-luvulla.

Fennovoima toimitti kesäkuussa 2016 käytetyn polttoaineen kapselointi- ja loppusijoituslaitoksen ympäristövaikutusten arviointiohjelman (YVA) työ- ja elinkeinoministeriölle. YVA-ohjelmassa Fennovoima esitti kaksi vaihtoehtoista paikkaa loppusijoituslaitokselle, Eurajoen ja Pyhäjoen. Kenttätutkimukset alkavat paikkakunnilla aikaisintaan muutaman vuoden kuluttua.

Vaihtoehtoisilla paikkakunnilla tullaan tekemään asukaskyselyitä osana YVA-menettelyä. Samanaikaisesti kummallakin paikkakunnalla järjestetään pienryhmätilaisuudet keskeisille sidosryhmille. Ryhmien tarkoituksena on lisätä vuorovaikutusta Fennovoiman, viranomaisten ja muiden interssiryhmien välillä. Pienryhmätilaisuuksiin kutsutaan myös paikallisia asukkaita.

Vuonna 2017 käynnistimme kallioperän tavoiteominaisuuksien selvittämiseksi geologisten kriteerien päivitystyön, jota tarvitaan jätteen loppusijoituspaikan ja matala- ja keskiaktiivisen jätteen loppusijoituspaikan selvittämiseksi.

Vuoden 2018 aikana Fennovoima ja Posiva Solutions tekevät yhdessä nettisivuston, jonka välityksellä jaamme lisätietoa käytetystä polttoaineesta ja sen loppusijoituksesta.

Kuva:  Ferry Design Agency

 

Vastuullisuusraportti pdf-muodossa